Mukulanlahden lintutorni on paikka, jossa haluan käydä säännöllisin väliajoin. Lintubongausta en harrasta ainakaan vielä, mutta reitti lintutornille, Kupparinojan kaislikko, lintutornista kauas näkyvä maisema ja talvisin lintutornin vieressä oleva lintujen ruokintapaikka ovat niitä asioita, jotka saavat minut palaamaan tänne aina uudestaan ja uudestaan. Ja mitkä mahdollisuudet minullakin olisi laajentaa paikan antamia mahdollisuuksia, jos omistaisin kiikarit.

Ensimmäistä kertaa kävimme Mukulanlahden lintutornilla nelisen vuotta sitten ystäväni kanssa vähän kuin vahingossa, kun olimme matkalla Hiidenvuorelle. Juttua lukiessani huomaan, että olen puhunut kiikareiden hankinnasta jo silloin. Ehkä näin pitkän harkinnan tuloksena asialle voisi jo tehdäkin jotain.

Kuusankosken suunnasta kun ajaa Lyöttiläntietä, niin hieman ennen Iitin kirkonkylää vasemmalla on hienot pitkospuut, kaislikkoa ja oikealla parkkipaikka. Kupparinoja kulkee parkkipaikan vierestä ja jatkuu lintutornille asti. Se yhdistää Pyhäjärven ja Urajärven toisiinsa.

Lintutorni ja sinne vievät pitkospuut on rakennettu vuonna 2004 ja tänä syksynä kaiteilla varustettu osa pitkospuista on uusittu. Matka parkkipaikalta lintutornille ei ole edes 400 metriä, mutta pitää sisällään niin paljon nähtävää, että pitkospuilta tekee mieli poiketa lähes jokaiselle pikkupolulle.

Erityisesti syksyllä tämä on kaunis paikka, kun kaislikko saa ruskan sävyt ylleen ja muu luonto yhtyy tähän ruskean, keltaisen ja oranssin eri vivahtein. Aamulla Kupparinojasta nouseva sumu on tähän kauneuteen kuin piste iin päälle.

Lintutornilla tapaamme muutaman lintubongaajan ja saamme kuulla, että he ovat bongaamassa lintuja, koska oli lintujen yhteishavainnointipäivä. En ollut tällaisesta koskaan kuullutkaan (liittynee varmasti osaltaan myös siihen, että en omista myöskään niitä kiikareita). Havainnointipäivään kuului myös pinnakisa, eli kuka bongaa eniten lintuja sen päivän aikana. Ideana tälle havainnointipäivälle on seurata lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna tiettynä päivänä tiettyyn aikahaarukkaan muuttolintuja mahdollisimman monessa paikassa.

Aihe oli minusta vähintään mielenkiintoinen ja otin selvää, että tänä samaisena viikonloppuna on Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma EuroBirdwatch ja Birdlifen sivuilla pystyy ilmoittamaan kaikki havainnot omaan järjestelmäänsä.

Tässä on taas yksi loistava esimerkki siitä, miksi ihmiset käyvät luonnossa. Lintutornissa jutustellessamme tähän yhteishavainnointipäivään osallistuneiden bongareiden kanssa saimme kuulla lintujen havainnointiin liittyvien faktojen lisäksi myös siitä, kuinka kaunis auringonnousu oli sinä aamuna ollut. Näin sieluni silmin itseni jo joku aamu istumassa tornissa kahvikuppi kädessä, toppatakki päällä, silmät vielä vähän unisena odottamassa auringonnousua, joka pikkuhiljaa pilkistäisi esiin horisontista ja toivottaisi uuden päivän alkaneeksi.

Kuvat minusta: Katariina Tirkkonen

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *