Niivermäki on ollut se ”minun metsäni” jo reilut 10 vuotta eli niin kauan, mitä olemme näillä nurkilla asuneet. Niivermäen pururataa olen juossut ja kävellyt lukemattomia kertoja. Koiran kanssa olemme kulkeneet Niivermäen metsissä polkuja ristiin rastiin ja välillä vierestäkin. Olemme löytäneet hienot kalliot ja kauniit maisemat, suon sekä satapäin suppilovahveroita.

Ja lisäksi on merkitty luontopolku, joka lähtee aivan Kauppakeskus Veturin kulmilta (Kytöahontie 1, Kouvola). Reitti on parin kilometrin mittainen rengasreitti.

Parkkipaikalta johtaa hiekkatie reitin alkupäähän. Reitin alussa on infotaulu Niivermäen historiasta. Reittiä myötäpäivään kierrettäessä se alkaa nousta ensin loivasti ylöspäin ja lopulta vastaan tulevat puiset portaat.

Portaiden yläpäästä matka jatkuu Niivermäen päällä. Vastaan tulee lähes pystyynkuolleita sekä kaatuneita puita, joiden kaarna on kuoriutunut. Kirjanpainaja on käynyt tekemässä täällä tuhojaan. Niin hienon kuvion kuin se puun runkoon ja kaarnaan tekeekin, ei se varmasti ole koskaan mikään kovin kutsuttu vieras metsissä.

Kirjanpainajan tuhojen jälkeen reitti kaartaa oikealle sammalten peittämään korpimaisemaan. Pitkospuiden luona on merkki luontotornista, joka nousee polun yläpäässä kirjaimellisesti kuin puskista.

Luontotornin alla on pöytä ja penkit, mutta tulenteko taukopaikalla on kielletty. Luontotorniin kannattaa nousta ylös katselemaan maisemia. Jos puut eivät olisi ns. tiellä, näkyisi luontotornista Lintusuo. Se ei luontopolun varrelle suoraan osu, mutta lähellä kulkevan pururadan vierestä sinne pääsee polkua pitkin.

Luontotornilta reitti ei jatku suoraan eteenpäin, vaan täytyy kävellä pieni matka takaisinpäin, jotta pääsee taas merkitylle reitille. Se vie alas Niivermäeltä ja rinteen viertä mutkittelee kapea puro. Rinteen alta lähtevät pitkospuut vievät ojanreunusta myöten hienojen kallioden alareunalle. Pieniä polkuja lähtee rinteen alareunalta ja jos aikaa ja intoa vain on, voi niitä seurailemalla käydä tutustumassa, mitä löytyy rinteen ylälaidalta.

Reitti mutkittelee loppumatkan rinteen alareunaa pitkin välillä polkuna, välillä pitkospuina. Luontopolku on kokonaisuudessaan mielestäni helppokulkuinen. Nousuja on yksi alkuvaiheessa ja laskuja samoin reitin puolessa välissä.

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *