Get lost in nature and you will find yourself
Viime päivät ovat olleet kovin mustavalkoisia. Luonnossa ottamia kuvia täytyy katsoa tarkasti, jotta niistä löytäisi edes pieniä merkkejä muista väreistä. Ehkä luonto haluaa kertoa kulkijalleen, että on aika levätä, tyynnyttää mieli turhista kuohuista ja katsella vain tasaista, rauhallista maisemaa, jossa värien sijaan on nyt erilaisia muotoja. Pyrin järjestämään ainakin pari kertaa viikossa aikaa, jolloin ehtisin …
Näin vuoden vaihteessa rakastan kerrata menneiden vuosien lupauksia. Ja tehdä tietenkin uusia. Viime vuosina lupaukset eivät onneksi enää ole olleet niin ehdottomia, vaan enemmän sellaisia suuntalinjoja ja ajatuksia, mitä haluaisin enemmän (tai vähemmän) omaan arkeeni. Pari viime vuotta olen paikkaillut kuluneiden vuosien jälkiä. Ensin tulivat mm. ruuhkavuodet ja lapset, kodin rakentaminen, yrittäjyys ja sen jälkeen …
Tiedän, että suuri osa meistä aloittaisi aiheesta kysyttäessä lauseen samalla tavalla: ”Enpä olisi arvannut vielä tammikuussa, mitä tämä vuosi tuo tullessaan.” Kulunut vuosi on varmasti ollut meille kaikille se vähän erilainen ja tuskin kukaan on pystynyt välttymään koronan aiheuttamilta muutoksilta. Tammikuussa retkeilin ja kiertelin uusia reittejä ja luontopolkuja, nautin ulkoilmasta. Samalla pohdin, teenkö oikeasti itselleni …
Onhan näitä harmaita päiviä ollut jo monta. Marraskuu toi tullessaan alastoman luonnon, päivien lyhenemisen ja ajatusten laahaamisen. Huomaan tahdin hidastuvan entisestään, asiat alkavat olla vähän sinnepäin ja kesän innostuneisuus on jäänyt talviunille. Kesän aamuihmisestä ei ole jäljellä paljoakaan ja toivon, että voisin herätä auringonnousun kanssa samaan aikaan. Tai myöhemmin. Olen koittanut ottaa päivän lyhyistä, valoisista …
Ruska on pikkuhiljaa jo ohi ja maisema alkaa olla päivä päivältä harmaampi. Muutamat puut sinnittelevät vielä keltaisine lehtineen, jotka hieman kovempi tuulenpuuska tai sateet nappaavat mennessään. Katsoessani ulos kuulen huokailevani syvempään ja mielessäni nyrpistelen tulevalle pimeydelle ja kylmyydelle. Siinä, missä kesällä mentiin takki auki ja kesäsade sai luonnon kukoistamaan, tuntuu syksyn sateet ja harmaus painona …
Viime perjantaina ajelimme Repovedelle viettämään päivää opaskoulutuksen merkeissä. Olen valmistunut luonto-ohjaajaksi kolme vuotta sitten Kouvolan seudun ammattiopistosta (KSAO) ja tehnyt alan töitä aina satunnaisesti muiden töiden ohella sitten valmistuttuani. Tällaiset koulutuspäivät ovat aina tervetulleita, koska ne syventävät ja pitävät yllä omaa ammattiosaamista. Tapasimme aamulla Lapinsalmen parkkipaikan sisääntulon luona, jossa kävimme pääpiirteittäin läpi päivän kulun sekä …
Tuntuu, että tällä hetkellä saan lukea vähän joka paikasta ylistäviä otsikoita ja juttuja siitä, kuinka ihanaa metsässä liikkuminen on ja kuinka se poistaa stressiä ja nostaa mielialaa. Ja tottahan se on. Mielelläni minäkin niistä positiivisista asioista kirjoitan, koska onhan niitä paljon enemmän, kuin negatiivisia. Ja tuskinpa meistä kukaan lähtisi luontoon, jos se olisi vain pelkkää …
Tämän otsikon sanat lausahti naapurini, kun juttelimme ihmisten luontosuhteesta. Kuinka asian ytimessä hän olikaan. Olen viime aikoina pohtinut paljonkin sitä, miksi ihmiset käyvät luonnossa. Ja kuten aiemminkin jo pohdin, on tarinoita varmasti yhtä monta kuin ihmistäkin. Tuota juttua kirjoittaessani jäin miettimään omaa luontosuhdettani. Siinä, missä nykyään metsä, luonto ja retkeily ovat jo niin iso osa …
Viikonloppuna käytiin useammassa luontokohteessa, tallattiin pätkiä luontopoluista ja päädyttiin aina jollekin tulipaikalle, laavulle tai kodalle. Ilma oli mitä kaunein, eikä todellakaan olisi uskonut, että eletään jo ihan syyskuun loppua. Vaikka kuinka olin katsonut sääkarttoja, jotka näyttivät 20 lämpöastetta, pakkasin silti mukaan toppaliivin, pipon ja villapaidan. Toppaliivistä luovuin ensimmäisenä ja pipon heitin repusta naureskellen, että eipä …